Kuulit tän ekana täältä...
Uusi käänne
Tänään dropattiin myyntiin yksi kämppä meidän kommuunista – ja nyt ei oo kyse mistä tahansa asunnosta. Tämä on se kämppä, jossa meidän rakkaat yhtiökumppanit, Anna ja Jocke, ovat asuneet viimeiset kaksi vuotta. He eivät olleet pelkästään asukkaita, vaan mukana alusta asti: rakennusurakassa ja fiiliksessä. Myönnettäköön että kukaan meistä ei kuitenkaan urakan alussa voinut aavistaa että he muuttaisivat Porvooseen ja rivariin.
Mutta kun muutto oli selvä marraskuussa 2022 päätettiin että he tulevat kokeilemaan, miltä muutto tuntuu, ja sen jälkeen tehdään päätöksiä tulevasta. Tehtiin myös ns. “kahden vuoden” suunnitelma, kahden vuoden jälkeen on järkevää miettiä jatkoa ja päättää mikä ois lopullinen sijoituspaikka heille ja samalla kämppä menisi myyntiin kuten alussa oli tarkoitus. Nyt tää kahden vuoden jakso on täynnä - nopeasti meni.
Tänä aikana he ovat kotiutuneet, meidän yhteiset arjen kuviot ovat loksahtaneet kohdilleen, ja meistä on tullut vähän niin kuin yksi iso perhe. Jos olet uusi täällä tai eksynyt vasta nyt seuraamaan mun elämää: mun mies Johan on Jocken veli. Eli minä ja Anna ollaan kälyjä ja meidän lapset serkuksia. Kyllä, tässä on vähän tällaista modernia suku- & ystäväverkostojen symbioosia meneillään.
Ja mitä tämä sitten tarkoittaa?
God only knows. 😅
No okei, on meillä suunnitelma. Me muutetaan yhteen. Jep. Kaksi perhettä saman katon alle. Kuulostaa ehkä hullulta, mutta meille se tuntuu täysin luonnolliselta.
Meillä on paljon yhteistä. Ensinnäkin nuo veljekset – ne toimii kuin parivaljakko missä vaan. Ja toiseksi: asuntosijoittaminen. Sitä tehdään yhdessä, rakkaudella ja suunnitelmalla. Me ja Anna ollaan taas sellainen duo, joka klikkaa – arjessa, elämässä ja unelmissa. Mä en oikeastaan epäile hetkeäkään, etteikö me elettäisi jatkossakin jollain tavalla tätä elämää yhdessä, pakettina.
Miksi me edes mietitään yhteisasumista? Koska me ollaan jo kokeiltu sitä – tavallaan. Espanja 2023 muutti kaiken. Tiedän, jankutan siitä koko ajan. Mutta vanhana kiikkustuolissa tulen katsomaan taaksepäin ja näkemään sen kuukauden yhtenä elämäni tärkeimmistä pisteistä. Ei pelkästään siksi, että se alkoi paniikkikohtauksella – vaan koska se toi mulle selkeyden siitä, mihin suuntaan haluan mennä. Mihin me halutaan mennä.
Yhteisö, kommuuni, perhe, liiketoiminta, unelmat – kaikki nivoutuu yhteen.
Meillä on edessä vielä vähintään vuosi remonttirumbaa sijoitusasunnoissa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että vähintään jätkät (Johan ja Jocke) joutuvat kulkemaan ja reissaamaan viikonloppuisin, kun taas muu perhe viettää arkea Porvoossa. Ja koska näin se nyt joka tapauksessa menee – niin miksei sitten kunnolla? Lyödään hynttyyt yhteen ja helpotetaan elämää.
Miten me mahdutaan saman katon alle?
No kuule – jos kaksi perhettä ei mahdu 270 neliöön, niin on se jo vähän outoa. 😄 Meillä on tilaa hengittää, tilaa vetäytyä ja ennen kaikkea tilaa elää yhdessä. Toki se vaatii tahtoa ja pelisilmää, mutta sitä meillä on. Eikä tää oo mikään ikuisuussuunnitelma – vaan fiksu väliaskel.
Milloin tää tapahtuu?
Kuka tietää! Nyt on kämppä myynnissä ja jäädään seuraamaan, mitä markkina sanoo. Voi mennä nopeasti tai kestää hetken – mutta me ollaan valmiita kumpaan tahansa. Peli on auki.
Ja sitten kun ollaan saman katon alla? No sit tehdään seuraava suunnitelma. Meillä on muutamia vaihtoehtoja jo mielessä:
Meillä on paritalotontti, jolle voisi nousta yhteinen koti – kaksi asuntoa, yksi piha.
Tai sitten on se okt-tontti tuossa naapurissa, jonne Anna ja Jocke voisivat rakentaa oman talonsa.
Tai... ehkä me lähdetään johonkin ihan muualle? Mahdollisuuksia on enemmän kuin koskaan.
Se, että me ei vielä tiedetä tarkalleen, mitä tästä seuraa – tuntuu vapauttavalta. Ei tarvitse tietää kaikkea heti. Me saadaan luoda tää tarina yhdessä, vaihe kerrallaan.
Mä mietin usein, että elämällä on tapana järjestää asiat juuri niin kuin pitää, kunhan uskaltaa tehdä liikkeen. Tää on meidän liike.
Lähtisitkö sinä tällaiseen?
Mitä ajatuksia tai kysymyksiä sulle herää tällaisesta yhteisasumisesta, perhekommuunista tai asumisen vaihtoehdoista? Kommentoi, vastaa tai laita viesti – ois ihana kuulla, miten sä eläisit jos saisit päättää ihan uusiksi. ❤️
P.S onhan tää kämppä herkku
Ihana lukea ja seurata kun elät ihan oman näköistä elämää ja luot sitä sinulle ja perheellesi parhaiten sopivalla tavalla! Antaa hyvää mallia ja perspektiiviä, miten monella eri tavalla asioita voi tehdä.
Ja kyllä voisin kuvitella asuvani kommuunissa, ainakin hetken ja kokeillen. Minusta siinä on jotakin turvaa siinä ajatuksessa, että on ihmisiä ympärillä, varsinkin lapsille.
Ja just toi, että tässä vaiheessa voi tehdä näin ja vuoden parin päästä noin. Ei asioita tarvitse ajatella loppuun saakka siis niin että nyt kun tehdään näin niin näin sen on sitten oltava loppuun saakka.